Keskikesän taikaa

Ilta-auringossa tassuja vilvoittelemassa.

Ilkka ja Pepe (Piparkakkutalon Pumpernikkeli 12 v.)

Apilankukkien keskellä.

Majakka ja perävaunu.

Sateen jälkeen

Saanen esitellä lenkkeilymaisemiani.

< Vasemmalla siintää lähipuisto, se on pieni, eikä sinne ole koirilla asiaa. Pisulenkeillä kierrämmekin sen ympäri. Sateenkaaren päässä näkyy oikea kaupunkilaiskoiran aarre - Tervasaari. 

Korkeasaaren leijonien ja tiikerin ruokinta-aikana karjunta raikuu Tervasaareen. Aika hurjaa kuunneltavaa!

< Pohjoisrantaa kävelemme myös usein. Siellä on valtavia jahteja ja sympaattisia pikkupaatteja.

Sukokan näyttelyssä Vantaalla

Tänään piipahdimme Vantaan Hakunilaan, jossa järjestettiin kaikkien rotujen pentunäyttely. Lisäksi tapahtumassa palkittiin SuKoKan kasvattaja-akatemiaan osallistuneiden kasvattajien kasvatteja. Ilokseni minut oli kutsuttu kisaamaan. Tuomarina toimi legendaarinen allrounderi Hasse Lehtinen. Kehässä oli parisenkymmentä koiraa ja rotuja jackrusselinterrieristä isoon villakoiraan.

Ensin juostiin, ja senhän minä osaan. Vähän joutui emäntä toppuuttelemaan, kun meinasin kirmata laukalle heti alkuun. Sitten riviin seisomaan. Emäntä vaikutti vähän vaivaantuneelta, kun muut asettelivat koiria ja niiden tassuja oikeisiin asentoihin. Ei se tainnut oikeen tietää mitä tehdä. Minä kuitenkin pelasin homman kotiin seisomalla mallikkaasti ihan itse. Ensimmäinen sija ja valtava pytty kainaloon. Wou! Kunniahan tietenkin kuuluu kasvattajalle, joka tokaisi vielä, että "oli aika hieno voitto kovassa porukassa". Kyllä nyt kelpaa!

Kuvassa Sukokan pj ja ulkomuototuomari Juha Kares, emäntä, minä ja Hans Lehtinen.



Pentunäyttelyn tuloksia

Pentunäyttelyssä eurasiereita edusti kolme ihanaa palleroa Karhunpesän L-pentueesta. Karhunpesän Lumi-Tuisku "Boris" oli ROP-pentu ja Karhunpesän Lumi-Kukka "Ronja" VSP. 

Skattaa kiertämässä

Valokeilassa venelaiturilla upouusissa valjaissa.

Nuuskuttelukierros tyhjässä koirapuistossa.

Poseerausta kukkien kanssa.

Turistina Tallinnassa

Emäntä pyörähti Tallinnassa 5.6. kuvaamassa eurasiereita Voittaja 2010 -näyttelyssä. Itse en ollut paikalla, mutta vilkaisin pätkiä sivusilmällä. Kirkas aurinko, rätisevä tuuli ja kuvaajan epävakaa käsi vähän haittaavat katseluelämystä, mutta näkyy siellä koiriakin välillä. :)

Kummallinen pyykkipoika

Jokaisella koiralla on omat suosikkipaikkansa, niin myös minulla. Oma peti on ihan blääh, mutta häkki on kiva. Viihdyn myös erityisen hyvin takan edessä viileällä kipinpellillä. 

Jos joku on ihmetellyt, miksi isäntäväen vaatteet ovat niin karvaisia, niin tässä syy. Tämä lymyilijä viihtyy myös pyykkien parissa, etenkin jos ne on vielä märkiä ja ihanan viileitä.